Montaa päivää ei tarvinnu tekemistä itelleen keksiä, sillä
maanantaina, kolme päivää saapumisen jälkee, oliki sitten jo eka koulupäivä.
Ihan uskomatonta miten perillä sitä kaikesta olikaan viime vuoteen verrattuna,
haha! Ei tarvinnu kartta kädessä suunnistaa kampuksella ;) Jo parin eka päivän
jälkeen tuntuma syksyn lukujärjestyksestä oli mukava, kaikki kurssit vaikuttaa
ihan mielenkiintosilta ja hyödyllisiltä.. No, ehkä poikkeuksena matikan
pakollinen kurssi, aina ku matikkaa syvästi rakastanu, hehe! Matikan kurssista
erittäin mielenkiintosen tekee vielä opettajattaremme Galina Watts, from
Russia. Siis en ikinä eläessäni oo kuullu yhtä kaameeta aksenttia, välillä ei
ihan uskois et Galina on kymmenen vuotta USA:ssa asunu… ”This is how I learrrrned
it in Russia…” hahaha, oh my! Tänää Galina kysy eturivin oppilailta
kirjotetaako sana ”answer” s:llä vai t:llä, että semmosta…Tuntuu ettei
Jenkeistä oikein pulppua päteviä matikan maikkoja, ainaka UNM:lle niitä ei oo
eksyny, nimittäi tiimikaverin matikan opettaja on kiinalainen ja videoklippinä
kuultuani otteen hänen aksentistaan – hmm, otan osaa ja toivotan onnee kurssin
läpäsemiseks, haha!
First Aid –kurssi vaikuttaa tosi kivalta ja vielä kun
luentojen lisäks päästään ihan äksöniinki käsiks kerran viikossa, ni mikäs sen
parempaa! Jouluun mennessä intubointiki onnistuu varmaa silmät kii,hehe ;) Keväällä en kattoon hyppiny ku opo ehdotti
yheks kurssiks Public Speaking’ia, mutta tällä hetkellä tuntuu et kurssi voi
olla erittäin, erittäin hyödyllinen tulevaisuutta ajatellen. Lyhyitä ja vähän
pitempiä puheita saa/(joutuu) sitten pitkin syksyä pitämään, mut hetkeäkään en
epäile etteikö kurssi antais tosi paljon. Kaiken lisäks opettaja on aivan
loistava, vaikkakaan ekojen tuntien jälkeen en vielä tienny onko kyseessä he
vai she…Erica?Ricky? Mut oli miten oli, mitäs väliä sillä on ku persoonana she or
he on ihan huippu! Edellä mainittujen kurssien lisäks ohjelmasta löytyy enkkua
ja psykaa ja siinä oiski sitten syksyn urakka. Vaikkakaan viime vuoden tapaan
itse tunneilla olemista ei kauheesti oo, niin hommaa varmaan ihan riittämiin
tulee olee, jos lähelle nelosen keskiarvoa haluu päästä. Ainakin toistaseks olo on luottavainen etten
välttis sekoo kouluhommiin tänä syksynä, saa sit nähä…
Viime viikolla aloteltiin jo yhteisreenejä ja ens viikosta
lähtien on sit tiedossa pari viikkoa tiukempaa settiä. Kesän sai aikalailla
yksin reenailla, ni on kyllä ollu kiva saada reeniseuraa ja siis tietty yleensäkin
nähä kaikkia taas. Tiimi on pysyny lähes muuttumattomana, paria poikkeusta lukuunottamatta. Me nordicit saatiin yks vahvistus Norjan
maalta nimeltä Mats ja alppinistit uuden jenkkitytön, Courtneyn. Tiimihengen luominen tuntuu olevan heti alusta
asti aika helppoa, kun lähes kaikki jo toisensa tuntevat.
Kuuma keli meinaa tällä
hetkellä vähän reenaamista haitata, eilen olin aika varma et joko sulan ja
pyörryn tai pyörryn ja sulan rullille iltapäivällä. Pelkkä lämpötila sinäänsä ei
koko totuutta kerro, nimittäin pilvettöminä päivinä aurinko on niin pistävä et
keskipäivän aikaan ulos ei hirvee hinku oo.. No, tuskinpa näin lämmintä keliä
enää ihan kauheen pitkälti riittää, toivossa on ainaki hyvä elää. Onneks suurin
osa varsinki reippaammista reeneistä päästään tekee aamusta, niin lämpö ei
vielä ihan samalla tavalla haittaa. Nestehukka on kyllä ihan kohtuullinen,
tunneilla ois helpompaa olla tiputuksessa ettei tartteis kokoajan juoda, haha!
Huomenna päästään sitten ihan tositoimiin, ku vuorossa ois
illalla 5km:n juoksukisa. Samainen kisa juostiin viimeki vuonna, et paineita
sen puoleen et oma aika on varmaan aika vertailukelponen, jaiks! Toissapäivänä
tehtiin radalla valmistava intervallitreeni 2*200m, 8*400m 200m hölkkäpalautuksella
ja UNM:n maastojuoksutiimi pääs tätä iloa seuraamaan. Tuskin ainakaan täysin
yöuniaan menettivät, et rökitetään heidät kaikki huomenna ihan kuus nolla,
haha!
Tiedossa ois pitkä viikonloppu, nimittäi maanatai ois
vapaata Labour Day’n takia, jippii! Lauantaina alkaa jenkkifutiskausi ja porukkaa
lienee kohtuullisesti liikkeellä. Toivon mukaa tiimi ei ihan yhtä surkeesti
pelaa ku viime kaudella, haha! Ei sillä et väliä, ku edelleenkä peleissä en ihan
kartalla oo.. Yleisin uutinen ABQ:n aamu-uutisissa tuntuu olevan, nykyään kun
telkkarin omistajia tosiaan ollaan hehe, kuka on heitetty ulos futistiimistä rattijuoppouden,
tappelun tai muun huonon käytöksen takia. Jäbät ei tunnu ihan tajuuvan et
saattavat hölmöilyistään jäädä vaikka kiinni, älynjättiläiset…
Viimisen kappaleen haluan omistaa uudelle rakkaalleni,
armaalle skootterilleni. Elämä täällä helpottu hetkessä ihan huikeesti, kun
pari viikkoa sitten miun ja harmaan pärrän tiet Loboscootterissa kohtasivat,
haha! Joka aamu kiitän skootteriani olemassa olosta - siitä ettei miun tarvii
jo 10min myöhässä lähtee hiki päässä polkemaan pyörällä, jonka kumi hyvin
luultavasti on jo puhki tai jonka sarvikko irtoo päivän aikana tai jotai muuta
yhtä mukavaa. Thank you scooter, you were worth every penny! Haha!
Kello alkaa puol kasia jo lähennellä, joten ois varmaan aika
lähteä kokkailee illallista ja sen jälkeen syventymään kouluhommiin.
Terkkuja kaikille auringon alta :)
Antta
SCOOTER :)
| Näkymää kotoa Sandia-vuorille.. |
| ...ja parvekkelta Down towniin. |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti