torstai 30. elokuuta 2012

Takaisin Jenkkilässä!

Pari viikkoa Jenkeissä alkaa olee takanapäin. Viime vuoteen verrattuna asiat on kohtuu näppärästi kyllä lähteny sujumaan. Jopa matka suju normaalista poiketen ilman ongelmia; tullista päästiin ennätysnopeesti läpi, KAIKKI matkatavarat tuli ehjänä perille ja sit eikun ABQ:n kentältä hurautettiin taksilla muutaman kilometrin päähän kotiin. Kuolemanväsyneenä oli ihana rojahtaa omaan sänkyyn :) Seuraavana aamuna levottomuus iski jo ennen seiskaa ja oli pakko päästä aamulenkille läheisen golf-kentän ympäristöön. Ah, aivan mahtavaa pitkän matkustuksen jälkeen! Pahalta jetlagiltaki kyllä säästyin, mitä nyt ekoina iltoina sai alkuillasta vähä nipistellä itteää, ku seiskan maissa alko jo pilkittää, haha!

Montaa päivää ei tarvinnu tekemistä itelleen keksiä, sillä maanantaina, kolme päivää saapumisen jälkee, oliki sitten jo eka koulupäivä. Ihan uskomatonta miten perillä sitä kaikesta olikaan viime vuoteen verrattuna, haha! Ei tarvinnu kartta kädessä suunnistaa kampuksella ;) Jo parin eka päivän jälkeen tuntuma syksyn lukujärjestyksestä oli mukava, kaikki kurssit vaikuttaa ihan mielenkiintosilta ja hyödyllisiltä.. No, ehkä poikkeuksena matikan pakollinen kurssi, aina ku matikkaa syvästi rakastanu, hehe! Matikan kurssista erittäin mielenkiintosen tekee vielä opettajattaremme Galina Watts, from Russia. Siis en ikinä eläessäni oo kuullu yhtä kaameeta aksenttia, välillä ei ihan uskois et Galina on kymmenen vuotta USA:ssa asunu… ”This is how I learrrrned it in Russia…” hahaha, oh my! Tänää Galina kysy eturivin oppilailta kirjotetaako sana ”answer” s:llä vai t:llä, että semmosta…Tuntuu ettei Jenkeistä oikein pulppua päteviä matikan maikkoja, ainaka UNM:lle niitä ei oo eksyny, nimittäi tiimikaverin matikan opettaja on kiinalainen ja videoklippinä kuultuani otteen hänen aksentistaan – hmm, otan osaa ja toivotan onnee kurssin läpäsemiseks, haha!

First Aid –kurssi vaikuttaa tosi kivalta ja vielä kun luentojen lisäks päästään ihan äksöniinki käsiks kerran viikossa, ni mikäs sen parempaa! Jouluun mennessä intubointiki onnistuu varmaa silmät kii,hehe ;)  Keväällä en kattoon hyppiny ku opo ehdotti yheks kurssiks Public Speaking’ia, mutta tällä hetkellä tuntuu et kurssi voi olla erittäin, erittäin hyödyllinen tulevaisuutta ajatellen. Lyhyitä ja vähän pitempiä puheita saa/(joutuu) sitten pitkin syksyä pitämään, mut hetkeäkään en epäile etteikö kurssi antais tosi paljon. Kaiken lisäks opettaja on aivan loistava, vaikkakaan ekojen tuntien jälkeen en vielä tienny onko kyseessä he vai she…Erica?Ricky? Mut oli miten oli, mitäs väliä sillä on ku persoonana she or he on ihan huippu! Edellä mainittujen kurssien lisäks ohjelmasta löytyy enkkua ja psykaa ja siinä oiski sitten syksyn urakka. Vaikkakaan viime vuoden tapaan itse tunneilla olemista ei kauheesti oo, niin hommaa varmaan ihan riittämiin tulee olee, jos lähelle nelosen keskiarvoa haluu päästä.  Ainakin toistaseks olo on luottavainen etten välttis sekoo kouluhommiin tänä syksynä, saa sit nähä…

Viime viikolla aloteltiin jo yhteisreenejä ja ens viikosta lähtien on sit tiedossa pari viikkoa tiukempaa settiä. Kesän sai aikalailla yksin reenailla, ni on kyllä ollu kiva saada reeniseuraa ja siis tietty yleensäkin nähä kaikkia taas. Tiimi on pysyny lähes muuttumattomana, paria poikkeusta lukuunottamatta.  Me nordicit saatiin yks vahvistus Norjan maalta nimeltä Mats ja alppinistit uuden jenkkitytön, Courtneyn.  Tiimihengen luominen tuntuu olevan heti alusta asti aika helppoa, kun lähes kaikki jo toisensa tuntevat.

 Kuuma keli meinaa tällä hetkellä vähän reenaamista haitata, eilen olin aika varma et joko sulan ja pyörryn tai pyörryn ja sulan rullille iltapäivällä. Pelkkä lämpötila sinäänsä ei koko totuutta kerro, nimittäin pilvettöminä päivinä aurinko on niin pistävä et keskipäivän aikaan ulos ei hirvee hinku oo.. No, tuskinpa näin lämmintä keliä enää ihan kauheen pitkälti riittää, toivossa on ainaki hyvä elää. Onneks suurin osa varsinki reippaammista reeneistä päästään tekee aamusta, niin lämpö ei vielä ihan samalla tavalla haittaa. Nestehukka on kyllä ihan kohtuullinen, tunneilla ois helpompaa olla tiputuksessa ettei tartteis kokoajan juoda,  haha!

Huomenna päästään sitten ihan tositoimiin, ku vuorossa ois illalla 5km:n juoksukisa. Samainen kisa juostiin viimeki vuonna, et paineita sen puoleen et oma aika on varmaan aika vertailukelponen, jaiks! Toissapäivänä tehtiin radalla valmistava intervallitreeni 2*200m, 8*400m 200m hölkkäpalautuksella ja UNM:n maastojuoksutiimi pääs tätä iloa seuraamaan. Tuskin ainakaan täysin yöuniaan menettivät, et rökitetään heidät kaikki huomenna ihan kuus nolla, haha!

Tiedossa ois pitkä viikonloppu, nimittäi maanatai ois vapaata Labour Day’n takia, jippii! Lauantaina alkaa jenkkifutiskausi ja porukkaa lienee kohtuullisesti liikkeellä. Toivon mukaa tiimi ei ihan yhtä surkeesti pelaa ku viime kaudella, haha! Ei sillä et väliä, ku edelleenkä peleissä en ihan kartalla oo.. Yleisin uutinen ABQ:n aamu-uutisissa tuntuu olevan, nykyään kun telkkarin omistajia tosiaan ollaan hehe, kuka on heitetty ulos futistiimistä rattijuoppouden, tappelun tai muun huonon käytöksen takia. Jäbät ei tunnu ihan tajuuvan et saattavat hölmöilyistään jäädä vaikka kiinni, älynjättiläiset…

Viimisen kappaleen haluan omistaa uudelle rakkaalleni, armaalle skootterilleni. Elämä täällä helpottu hetkessä ihan huikeesti, kun pari viikkoa sitten miun ja harmaan pärrän tiet Loboscootterissa kohtasivat, haha! Joka aamu kiitän skootteriani olemassa olosta - siitä ettei miun tarvii jo 10min myöhässä lähtee hiki päässä polkemaan pyörällä, jonka kumi hyvin luultavasti on jo puhki tai jonka sarvikko irtoo päivän aikana tai jotai muuta yhtä mukavaa. Thank you scooter, you were worth every penny! Haha!

Kello alkaa puol kasia jo lähennellä, joten ois varmaan aika lähteä kokkailee illallista ja sen jälkeen syventymään kouluhommiin.

Terkkuja kaikille auringon alta :)

Antta
 
 
SCOOTER :)
 
 
Näkymää kotoa Sandia-vuorille..
 
 
 


...ja parvekkelta Down towniin.
 

Tyttöjen iltaa kokoonpanolla hiihtäjät,
uimarit ja yu-tytöt :)

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti