maanantai 31. lokakuuta 2011

Pyhitä lepopäivä!

Lepopäivä starttas oikein mukavasti reilu yheksän tunnin yöunilla. Onko mitään ihanampaa, ku herätä pirteenä herätyskellon ääneen eikä niin et tekee mieli heittää se välittömästi ikkunasta ulos. Aamupalan jälkeen (huom.eilinen itseleivottu leipä maistu ihanalta. Oon nimittäin niin kyllästyny näihin puolipullamössöleipiin et pakko oli ruveta leipuri Hiivaks) päivä vaan paranee; pikatsekkaus sähköpostiin, missä Professor Dr. Ryan ilmottaa et valitettavasti tän päivän hissan luento on peruttu. Harmittaa kyl mielettömästi, mut koitan jotenki päästä yli tästä ;) Eli koulu starttaa klo 11 psykalla, nice (siis se psyka ei oo kyllä yhtään nice,haha!).  Tänään ois myös tiedossa hierontaa iltapäivällä, mikä tulee aika tarpeeseen. Lihaksiston olo on kyllä ollu parempi, ku pari viikkoa takaperin, mut ei mikään järin hyvä silti. Ollaan reenattu aika kovaa viimiset pari viikkoa ja keskiviikon rääkki sauvarinteen jälkeen lonkankoukistaja vähän ilmotteli ittestään. Seuraavana päivänä rullahiihtolenkillä jalka alko oikuttelee reilu tunnin hiihdon jälkeen, joten katoin parhaaks lopettaa lenkin ”hyvän sään aikaa”. Torstaina piti vähän soveltaa myös ohjelmaa ettei jalka vaan ärry pahemmin, koska samaa vikaa jalassa on ollu viime talvena ja itse asiassa ekan kerran toissa kesänä,  jollon en pystyny oikeestaan kolmeen viikkoon juoksemaan kunnolla. Ongelma on mitä luultavimmin et kova iskutus ym. aiheuttaa toiminnallista pituuseroa jalkoihin, jollon lantio kääntyy vähän vinoon ja se sitten heijastuu nivuseen ja lonkankoukistajaan. Lauantaiaamun pertsan lenkki vaihtu myös varmuuden vuoks lähinnä tasuriks ja sunnuntaina ois ollu vuorossa 10km juoksukisa, mut koutsinki kanssa juteltuani katottiin parhaaks olla ottamatta riskejä et jalka kipeytys, koska mitään hätää ei todellakaan oo ettei kovia reenejä ois jo tullu tarpeeks lähiaikoina. Perjantain reenin jälkeen pistäydyin training roomilla ottamassa kylmähoitoa ja juttelin asiasta fyssarin kanssa ja luultavasti tällä viikolla vois sitten päästä kiropraktion käsittelyyn. Samalla hoitsu nappas verikokeet, koska elokuussa Hb oli aika alhaalla ni katotaan onko muutosta tapahtunu. Myöski mykoplasmatestit ois tarkotus varmuuden varalta ottaa tällä viikolla. Homma training roomilla toimii kyllä ihan kohtuu hyvin! 
Lauantain rullalenkki oli oikein onnistunu, varmaa osaks sen takia et oltiin ihan fiiliksissä ku päästiin netistä kattoo Suomen cupin avausta! Joskus ku on puoliks kesät ja syksyt asunu Vuokatissa, ni on miettiny et ei sitä paikkaa ihan heti ikävä voi tulla, mut ai että tekikö mieli päästä vähän Kurun nousua polkemaan ku kisoja katto! Luultavasti se into ois kyllä karkonnu aika nopeesti jos todellisuudessa ois sitä päässy/joutunu mättämää,haha! Oli tosi outo fiilis kattoa kisoja ja olla toisella puolella maapalloa. Ensinnäkin tuli ihan mieletön ikävä kaikkia kavereita ja hiihtopiirin ihmisiä ja toiseksee tuli kova hinku päästä suksille!! Vaikkakaan lokakuun puolella hiihdetyt kisat ei ihan koko totuutta kenenkään kunnosta kerro, niin onhan se nyt aina jännää seurata kenellä jo kulkee. Onnittelut vaan kaikille hyvistä hiihdoista ja erityistsempit jatkoon oranssisuksisille menijöille ;)

Lauantai-iltana oli sitten vuorossa vähän naamiaisteemaa Halloweenin takia. Oltiin jo pari viikkoa sitten keksitty kuningasidea Annin, Annikenin ja kahen seiväshyppääjätytön kanssa et ollaan Spaissarit, haha! Viime viikolla metsästettiin sitten kunnon ysärikolttuja läheisestä kirpparista/naamiasasuliikkestä ja niitähän löyty. Ilta suju oikein mukavasti, vaikkakin jouduttiin lähtemään suht ajoissa pois kun Anniken oli aamulla menossa juoksukisaan. Mut täytyy sanoa et panostus täällä Halloweenin on vähän toista luokkaa, ku Suomessa. Jo yli kuukaus sitten kaupat pursus kaikenmaailman Halloween kamaa ja asuja ja porukka kyllä järestään myös asu päällä pippaloihin tuli. Sunnuntaina tosiaan juoksukisa jäi välistä, mut sain tehtyä sen sijaan kaks hyvää omaa reeniä ja positiivista oli et jalka ei juurikaan vaivannut. Ja kouluhommat jäi tietenki hyvin iltaan, koska pitihän se nyt analysoida joka potku Suomen cupin viesteistä,haha!

Alppinistit oli taas viikonloppuna Lovelandissa laskee ja meilläkin oli vähän tarkotuksena lähtee lumille vkl:na, mut sieltä sanottiin et olosuhteet ei oo niin hyvät et kantsis 7h ajomatkan takia lähtee pari-kolme lenkkiä tekee. Toivon mukaa ens vkl onnistuis, nimittäin nallet oottelee jo malttamattomina varastossa ;)

Have a nice week!
Anita


SPICE GIRLS !

Vikings and Heidi, haha!

tiistai 25. lokakuuta 2011

10/25/2011

Tänään on ollu oikee onnittelujen päivä, nimittäin Happy bday Sjur, Thomas "Tomppa" Schwab ja Joonas! Millä todennäköisyydellä kolmella tiiminjäsenellä voi olla samana päivänä synttärit? Haha!

Lokakuu lähestyy loppuaan ja yleensä se tarkottaa iltaisin rukoilemista "sada yölla lunta, sada yölla lunta" mut täällä fiilikset on vähän erilaiset. Lumille halu on kylläkin kova, mutta tänä aamuna reeneissä vedeltiin t-paidassa ja capreissa, ni lumesta saa varmaan vielä hetken ihan vaan haaveilla eikä rukoilukaa taida auttaa. Alppihiihtäjät oli viime vkl:na Coloradossa, Lovelandissa laskee ja meiän nordicien ois tarkotus lumiolosuhteista riippuen mennä myös pian ottaa tuntumaa suksiin. Rullahiihto täällä lokakuussa ei tosin kyllä ketuta läheskaan yhtä paljon, ku Suomessa tähän aikaan vuodesta, jollon piikit ei pure asvalttiin, vettä tuhnuttaa ja harmaus peittää maiseman. Täällä kelit on niin ihanteelliset tällä hetkellä, ettei pahemmin voi valittaa, mut kyllä sitä silti vois pikkuhiljaa jo rullat pistää talvilevolle ja siirtyä suksille.

Parin viikon takainen pidennetty syyslomaviikonloppu meni Grand Canyonilla. Lähettiin to aamuna ajelee kohti Arizonaa ja n.seittemän tunnin matkustamisen jälkeen oltiinki sitten vihdoin kohteessa. Iltapäivällä ohjelmassa oli maisemien ihailua ja valokuvausta, jonka jälkeen sitten siirryttin muutaman kilometrin päähän "leirintä-alueelle" (=keskelle mettää :D), jonne pystytettin teltat ja pistettiin nuotiopaikka kuntoon. Iltapäivänen shortsikeli alko nopeesti viilenee illalla ja nuotiolaulujen jälkeen saikin vedellä päälle aluskerraston, collarit, hupparin, tuulipuvun ja kevyt toppatakin, kääriytyä viltin sisälle makuupussiin ja voin kertoa et silti palens koko yön :D no onneks ei joutunu liian montaa tuntia nukkumaan, koska autot starttas kohti Canyonia jo puol seiska. En tiiä johtuko lievästä hypotermiasta vai mistä, mutta olin kuulevinaan yöllä kojoottien ulvontaa. Cool! Toivottavasti ne oli kohtuullisen kaukana meistä, haha! Vaellus alko kauniissa auringonnousussa parin tunnin juoksentelulla alas kanjoniin sanoinkuvaamattoman upeissa maisemissa. Välillä piti oikeesti hieroa silmiä, et näänkö oikeesti näkyjä, koska niin epätodellisen uskomattomat maisemat oli. Alas päästyä ylitettiin pari siltaa Coloradojoen yli ja lähdettiin sitten pikkuhiljaa nousemaan ylöspäin..ja sitä olikin sitte ohjelmassa seuraavat 3,5h :D Vajaa tunti enne päätepysäkkiä kävi mielessä, kun 30kg ylipainoset ja polvivaivaset turistit käveli kameroitten kaa polkuja alas et onkohan noilla käyny mielessa et pitäis ehkä kävellä vielä takasin ylöski :D Vaelluksen jälkeen päästiin suihkuun, mikä oli teltassa nukkumisen jälkeen ehdottomasti yks päivän kohokohdista, nimittäi täytyy myöntää ettei tuo eräjormailu/teltassa nukkuminen ihan täysin miun juttua oo, vaikka luonnon helmassa tykkänki liikkua. Mut taas yks kokemus, jota en kyllä mihinkä vaihtais!

Grand Canyonin viikko oli vaellusta lukuun ottamatta reenien osalta vähän iisimpää, joten nyt on taas ruuvia kiristetty. Se on ainaki tullu selväks et täällä hissuttelu/käpyjen potkiminen/vauhti, jolle oravatki nauraa ei kuulu sanavarstoon. Tehoja lätkitään aika usein ja välillä vähän mietityttää miten paljon niitä uskaltaa lätkiä, koska oma harjotustausta ei todellakaan oo vielä sitä luokkaa et se mitä vaan kestäis. Pitää vaan pitää pää kylmänä, kuulostella kroppaa ja reagoida tarpeeks aikasin, jos tuntuu et alkaa piiputtaa. Tärkeimmät kisat on kuitenki esissä vasta tammi-maaliskuussa, joten vielä on aikaa päästä kuntoon ja toisaalta myös hölmöillä talvi kisojen suhteen pieleen totaalisesti. Tänä vuonna NCAA-mestaruudet ratkotaan ohuessa ilmanalassa, joten ollaan kyllä aika etuoikeutetussa asemassa, kun päästään kokoajan reenaamaan korkeella. Vaikka lumesta ei vielä oo tietoakaan ja kovin runsaslumista talvea Albuquerqueen ei kannata odottaa, niin reeniolosuhteet on kyllä kunnossa. Esim.lauantaina vedeltiin rullilla pertsaa pari tuntia käytännössä kokoaja ylämäkeen, joten maastoa kyllä löytyy jos sitä kaipaa. 

Sitten vielä yks juttu, joka kovasti täällä ihmetyttää. Nimittäin joka ikinen kerta, kun joku aivastaa täällä niin tuntuu et ihmisillä on oikein kisa päällä kuka kerkee sanoo ekana ”Bless you”. Ihan totta, se on välillä aika huvittavaa, kun joku aivastaa luokassa kolme kertaa peräkkäin ja vierustoveri sanoo tietenki sitten ”Bless you, bless you, bless you”, haha! Miun  hissan proffa harrastaa myös tätä aina keskeyttämällä puhumisen sanomalla ”Gesundheit”, kun joku aivastaa luokassa..outoja nää jenkit!

Have a great week!
Anita

Graaaaaand Canyon!

Our little tent village :)

Sunrise

And down we go!

Mufasa, Anniken and M.R. posing

Nordics having a birthday dinner at our house


lauantai 8. lokakuuta 2011

"Walking in the winter wonderland?"

Säitten haltija on menny nyt kyllä ihan sekasin! Lokakuun alku ja New Mexicossa sataa lunta?! No ei nyt sentään vielä 1,5km:n korkeudessa, mut tänään vaellettiin alppinistien kanssa reilu kolme tuntia Sandia Peakille 3000m:iin ja viimine tunti-pari lunta oli nilkkoihi asti! Kuitenkin reilu kaks viikkoa sitten tehtiin samaine vaellus ja sillon vedeltiin t-paidassa ja shortseissa. Näkymät huipulta oli aivan mielettömät: seisot lumessa ja lämpötila pakkasen puolella ja kun katot alas niin näät lähes autiomaata auringonpaisteessa. Ihan käsittämätöntä! Pahoittelen etten saanu kuvamateriaalia tältä päivältä, koska kameroitten kaa on hieman teknisiä ongelmia ;) (Lue: molemmat kamerat on hajalla,nice!) Säässä on tapahtunu ihan totaalinen muutos viikossa, viime viikko kouluunki lähettiin aina shortseissa, mut täl viikolla on saanu ekaa kertaa kiskoa farkkua ja pitkähihasta paitaa päälle. No, toivon mukaa tää on vaan väliaikanen jääkausi. Ei sillä, kisakausi alkaa lähestyä niin antaa vaan vuorille sataa lunta :) Coloradossa alkoki tällä viikolla jo lumitykit laulaa, jaaaaaaiiiiiijjj :)
Viikko on ollu aika intensiivine, ollaa reenaattu kovaa ja se alkaa jaloissa tuntuu. Eilen vedeltiin intervalleja sauvojen kaa nousuun, siis NOUSUUN todella, 3min+3min+4min+4min+5min+5min+4min+3min+2min! Huh! Ja ainut ehto oli, et viimisil vedoil pitää päästä ainaki samaan kohtaan ku ekoissa vedoissa eli hirveesti ei reenissä löysäilty..Tiistaihin asti pitäis jaksaa, sillä sillon ois aamulla tiedossa testijuoksu nousuun, NOUSUUN! Paikotellen mäki on sen verran jyrkkää ettei tiiä pitäiskö itkee vai nauraa eli hauskaa tulee varmasti olemaan ;D
Kroppa alkaa pikkuhiljaa olee paremmin ja paremmin sinut korkeen ilmanalan kanssa, mut edelleen huomaa et varsinki Midterm'n lähestyessä koulu ressaa aikalailla ja lihashuoltoon ja lepoon ei vaan oo riittävästi aikaa..mut niiku meiän voimakoutsiki aina sanoo "Hymyilkää ni palaudutte" :)
Ens viikolla ois pitennetty vkl breikki koulusta - syysloma. Ja jotenki sitä oottaa kohtuullisen paljon nimittäin lähetään Grand Canyonille vaeltaa!!! Oi vitsi,tulee olee niin mahtavaa! Toivon mukaa sentää siellä ei sada lunta,haha!
Nyt pitäis ottaa itteää niskasta kiinni ja käyä väsää hissan esseetä -.- Jippikayjei!

P.S. Meitä Loboja voi seurata facessa University of New Mexico Ski teamin sivuilla ja www-osotteessa www.golobos.com ,just for you to know:)

-Antta

tiistai 4. lokakuuta 2011

PUSH IT !

Tänää saatiin taas reeneissä kokea mitä todellinen piiskaaminen on..Aamu seiskalta lähettiin eka reiluks tunniks painelee rullilla, jonka jälkeen sitten oli vuorossa voimaa. Kieltamättä kaikki tais olla hieman väsyneitä ja ehkä paras tekemisen meininki ei ollu päällä kellään ja voimakoutsimmeki selvästi pisti tän merkille. Niinpä ekan kierroksen jälkeen porukka koottin kasaa ja tuli palautetta, että viime viikolla tekeminen oli paljon parempaa. Koutsi kaivo NCAA-mestaruussormuksen meille katseltavaks ja sano, että hän ainaki haluu 8 vuoden tauon jälkeen pidellä taas sormusta kädessään ja on varma, että me pystytään voittamaan mestaruus, jos vaan halutaan sitä tarpeeks.  Tollanen hengennostatus tuli todella tarpeeseen ja ohjeet seuraavalle kiekalle olikin “I don’t care how tired you are, just push twice as hard and be loud!!!” Sitten otettiin parit ja tehtiin vuorotellen 30sek/liike “all in” ja voin kertoa et ääntä ja agrea oli 110% enemmän ku ekalla kierroksella! “You wanna be champs this year?!? C’mon, push it! You can do it!!” –huudot raikas salissa ja veikkaan et muita läsnäolijoita lähinnä pelotti,hullut hiihtäjät haha! Treenin jälkeen kaikilla oli taas hymy kasvoilla ja postiivista palautetta sateli - kaikki on asenteesta kiinni!

Koulun suhteen alkaa taas hieman rankempi jakso (en tiiä tosin missä vaiheessa se helppo jakso oli;D), nimittäin Midtermit lähestyy uhkaava vauhtia. Oon niin päättäny et ens lukukaudella lukujärjestys täyttyy pikkasen helpommista kursseista, nimittäin bilsan,psykan,enkun ja hissan kurssi samaan aikaan – hmmm,ei niin loistava idea :D tästä mukavasta lukujärjestykestä en tosin voi itteeni moittia, koska ski teamin “opo” oli tehny meille jo kurssivalinnat etukäteen pääaineen ja pakollisten kurssien mukaan. Opiskeltavat asiat ei oo ainankaa yhtään vaikeempia ku lukiossa, mut kokoajan välitesteissäki on semmone olo ku ois enkun kokeessa. Uuden sanaston määrä on valtava ja vaikka ymmärtäisitki tunnilla lähes sanasta sanaan kaiken on ihan eri asia osata aktiivisesti ite käyttää kaikkia uusia termejä. Mutta eiköhän se tästä, toivon mukaan joka päivä kielitaitokin menee eteenpäin.

Tänään oli muuten eka kertaa semmone olo täällä et syksy saattaa jopa joskus tulla, ulkona on käynnissä harvinaine sääilmiö - taivaalta tulee jotain märkää??? Piti jopa ihan caprit heittää jalkaan kouluu ettei kylmä tuu ;) Viime viikko oli tosi lämmin ja esim.perjantaina vedeltiin 2000m:ssä rullilla tehoja 4km:n nousuun urheilutoppi ja shortsit jalassa ja tuntu reenin jälkeen et vois juua järven tyhjäks, ihan pimeetä! Veikkaan et harvemmin on tullu lokakuussa oltuu näin ruskettunu..Apua lokakuu, LOKAkuu, seriously?? :D miten nopeesti aika meneeki..kohta jo mc-kisat lähtee pyörii ja kokoajan on semmone olo ku ois elokuu. Tartteis vissiin näitä sadepäiviä muutaman lisää et sisäinen kalenteri ois kohillaan.

Lopuksi arvokas vinkki sinulle, joka meinaat joskus tulla esim. Abq:hun ja pyöräillä täällä. Jos oikein muistan ,tämän hetkinen yhteissaldo miun ja Annin pyörien suhteen on seuraava: kaksi uutta pyörää Walmartilta (80-90$ kipale), n.6 puhjennutta rengasta, yks varastettu pyörä ja yks auton tönäsemä vääntyny pyörä et ei huono :D meinaan jouluun mennessä auto ois ollu halvempi ostos,haha! Tääl on jotai ihme piikkipensaita, joitten piikit jää pyöriin kiinni ja lopulta puhkasee ne. Mutta mikäs sen mukavampaa, ku huomata 10min ennen ku pitää olla jossain että kävely/juoksureissu tiedossa :D LOVE IT,haha!

Tällä kertaa sateisin terkuin rapakon toiselta puolelta
-Antta